Yhdistykset ovat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan selkäranka. Urheiluseurat, harrastuskerhot, asukasyhdistykset ja ammattiliitot – lähes jokainen suomalainen kuuluu johonkin niistä. Mutta mikä yhdistys oikeastaan on, mitä eroa on rekisteröidyllä ja rekisteröimättömällä yhdistyksellä ja miten yhdistystä hallinnoidaan? Kokosimme perustiedot yhteen.
Mikä on yhdistys?
Yhdistys (myös järjestö) on useiden henkilöiden pysyväksi tarkoitettu yhteenliittymä yhteisten tarkoitusperien toteuttamista varten. Länsimaissa yhdistymisen perustana on lailla säädetty yhdistymisvapaus. Sanoja yhdistys ja järjestö käytetään usein synonyymeina: yhdistys on hallinnollinen termi, kun taas järjestöllä viitataan usein kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Yhdistystä voidaan kutsua myös seuraksi, kerhoksi tai liitoksi.
Suomessa yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistymisvapaus kuuluu perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin.
Yhdistyksissä jäsenmäärä vaihtelee, mikä erottaa ne yhtiöistä, joissa osakkeiden tai osuuksien määrä on kiinteä. Toisin kuin osakeyhtiöissä, yhdistyksissä on yleensä kullakin jäsenellä yksi ääni.
Yhdistymisvapaus
Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten. Se jakautuu kahteen: oikeuteen kuulua yhdistykseen ja oikeuteen olla kuulumatta yhdistykseen. Henkilö voi siis vapaasti omasta tahdostaan perustaa yhdistyksen, liittyä sen jäseneksi ja erota siitä. Yhdistymisvapauteen kuuluu myös järjestäytymisvapaus, esimerkiksi ammattiliittojen ja työnantajaliittojen vapaus toimia ja solmia työehtosopimuksia. Yhdistymisvapaus on tunnustettu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
Yhdistyksiä on paljon
Suomessa oli yhdistysrekisterissä vuonna 2025 noin 100 000 yhdistystä. Vuonna 2014 yhdistyksissä arvioitiin olevan 15 miljoonaa jäsentä, eli laskennallisesti jokainen suomalainen kuuluu noin kolmeen yhdistykseen. Tilastokeskuksen mukaan voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä oli 13 850 vuonna 2024, ja ne työllistivät 84 880 palkansaajaa kokoaikaisiksi muunnettuna.
Rekisteröity vai rekisteröimätön?
Rekisteröity yhdistys (lyhenne ry) on oikeuskelpoinen, eikä sen jäsenet vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Hallituksen jäsenillä on kuitenkin tilivelvollisuus: jos yhdistys kärsii tappioita hallituksen tahallisten tai törkeän tuottamuksellisten laiminlyöntien vuoksi, yhdistys voi vaatia korvausta. Huolellisesti toiminut hallitus saa toimikauden lopussa vastuuvapauden.
Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeushenkilö, eikä sillä ole omaa erillistä omaisuutta. Vastuu on yksittäisillä toimijoilla heidän toimenpiteistään, ja rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastaavat sen johdossa toimivat henkilöt. Ruotsinkielisessä nimessä rekisteröidystä yhdistyksestä käytetään lyhennettä rf.
Yhdistyksen erikoislajeja
- Julkisoikeudelliset yhdistykset perustuvat erityiseen lakiin tai asetukseen, esimerkiksi Suomen Punainen Risti, kauppakamarit, ylioppilaskunnat ja metsänhoitoyhdistykset.
- Puolueet ovat yhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaita vaaleissa; niitä koskee lisäksi puoluelaki.
- Etu- ja työmarkkinajärjestöt, kuten SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto, huolehtivat jäsenistönsä eduista.
Sotilaalliseen tapaan järjestetyt yhdistykset on kielletty, ja ampuma-aseiden käyttöä harjoittavan yhdistyksen, joka ei ole yksinomaan metsästystä varten, saa perustaa vain aluehallintoviraston luvalla.
Näin yhdistystä hallinnoidaan
Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä, joissa määritellään toimiala ja sallittu taloudellinen toiminta. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, ellei säännöissä toisin määrätä, ja jäsenistä on pidettävä luetteloa. Jäsen voi erota koska tahansa.
Päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa; suuremmissa yhdistyksissä se voidaan delegoida valtuustolle. Asioita hoitaa hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä. Hallitus laatii vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joita tarkastaa vähintään yksi tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja.
Monella yhdistyksellä on palkattu toiminnanjohtaja. Hän on työsopimussuhteessa oleva toimihenkilö, jonka valtuudet perustuvat hallituksen antamaan toimenkuvaan. Yhdistyslaissa ei mainita toiminnanjohtajaa, toisin kuin osakeyhtiölaissa toimitusjohtajaa. Jos toiminnanjohtajaa ei ole valittu, tehtäviä hoitaa hallituksen puheenjohtaja.
Perustaminen ja purkaminen
Yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä. Perustajat sopivat perustamisesta, allekirjoittavat perustamiskirjan ja hyväksyvät säännöt. Yhdistysrekisteriä pitää Patentti- ja rekisterihallitus, joka käsittelee perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset sekä tarkastaa säännöt.
Purkamisesta päätetään yhdistyksen kokouksessa, ja kokouskutsussa on mainittava, että kyse on purkamiskokouksesta. Loppuselvityksen jälkeen jäljelle jääneet varat eivät päädy jäsenille, vaan ne käytetään sääntöjen määräämällä tavalla, esimerkiksi siirtämällä toiselle yhdistykselle.
Vähän historiaa
Jo Rooman valtakunnassa oli käsityöläisten yhdistyksiä, ja keskiajalla useimmat yhdistykset olivat hengellisiä hyväntekeväisyysseuroja tai kaupunkien ammattiseuroja. Suomessa varsinainen vakuus yhdistymisvapaudelle oli vuonna 1906 annettu laki, ja vuonna 1919 säädettiin ensimmäinen yhdistyslaki.
Huom: Artikkeli on yleistietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Tarkista ajantasaiset säännökset Finlexistä tai Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Lähteet
- Yhdistys – Wikipedia
- Yhdistys (Suomi) – Wikipedia
- Yhdistymisvapaus – Wikipedia
- Toiminnanjohtaja – Wikipedia